Klassikot: Maiju Lassila – Tulitikkuja lainaamassa
Vuonna 1910 ilmestynyt Tulitikkuja lainaamassa lienee nimenä tuttu monelle, mutta sisältö voi olla tuntemattomampi varsinkin nuoremmille lukijoille. Teos viihdytti kuitenkin yllättävän hyvin myös 80-luvulla syntynyttä lukijaa, varsinkin henkilöhahmojen kuvauksen osalta. Vahva suositus siis kaikille, jotka haluavat ymmärtää savo-karjalaista sielunmaisemaa (tai todeta, että jaa-a, tällaista samanlaista se oli jo 100 vuotta sitten). Ja eipä hätää, mikäli lukeminen ei nappaa, teos löytyy myös
kuunnelmana Yle Areenasta.
Kirjaan liittyvä kohdevinkki: Maaseutumuseo Tähkässä (Koulukuja 1) voi käydä katsomassa, millaisilla vaunuilla kirjan Jussi Vatanen ja Antti Ihalainen ajelivat Joensuuhun. Pihasta löytyy myös liperiläiseen 1800-luvun talonpoikaistyyliin sisustettu Tuomelan tupa, joka muistuttaa kirjassa esiteltyjä tupia.
Dekkarit / jännitys: Tuomas Lius – Pippurinen & Noussair -sarja (myös Haka-sarjaksi kutsuttu)
Viinijärvellä asuva Lius sijoittaa poliisi Julia Noussairista & viinijärveläisestä amatöörietsivästä Marko Pippurisesta kertovan sarjansa tapahtumia kotikuntaansa sekä laajemminkin Pohjois-Karjalaan. Nyt neliosaisessa sarjassa riittää paikkoja bongattavaksi kesän ajaksi, ja viidennen osan olisi tarkoitus ilmestyä syksyllä 2023.
Kohdevinkki: Käsämän Teboil (Käsämäntie 1), jossa sarjan päähenkilöt kohtaavat ensimmäisen kerran.
Tietokirjallisuus: Suonna Kononen – Jokisaarnat: Kirjallisia melontoja
Toimittaja ja kirjailija Suonna Kononen meloi Pohjois-Karjalan joilla pohtien samalla kaikkea maan ja taivaan välillä. Kononen koosti nämä tuumailunsa toimittajan ammattitaidolla sujuvaksi pohdiskelukokoelmaksi, jossa Liperistä mukana ovat Myllypuro (”11. saarna”) ja Taipaleenjoki (”18. saarna”).
Kohdevinkki: Taipaleenjokeen pääsee tutustumaan omalla kanootilla tai osallistumalla Viinijärven kyläyhdistyksen järjestämään Viinikelluntaan heinäkuussa (osa Taipaleen kulttuuriviikkoa). Kanootittomat voivat ihastella jokea ja komeaa Siikakoskea Komperon kotiseutumuseolta (Kontkalantie 33).
Kirjallisten kohteiden lisäksi myös kirjastohistoriaa
Kirjaharrastajille voi olla kiinnostava tieto myös se, että Liperin kirjasto on Suomen vanhin suomenkielinen pitäjänkirjasto. Perustamisajankohtana pidetään vuotta 1845, jolloin Liperin emäpitäjän kirkkoherra Anders Josef Europaeus (1797–1870) perusti kirkon sakastiin kirkon menoja ennen ja jälkeen auki olleen kirjaston. Se tarjosi kansalle ”juhlatilanteisiin ja joutohetkiin soveliaita ja ylösrakentavia kirjoja”. (Nykyinen uusgoottilainen punatiilikirkko on valmistunut myöhemmin eli vasta 1858, mutta Europaeus ehti työskentelemään myös siellä. Kukapa tietää, jos siis sielläkin on jossain nurkassa lainattu kirjoja.)
Liperin kirkonkylän nykyinen kirjasto (osoitteessa Keskustie 12) avattiin 1988. Rakennustaiteellisesti merkittäväksi arvioidun kirjaston on suunnitellut kuopiolainen arkkitehti Kaj Michael. Viinijärven kirjasto (Kirkkotie 4) ja Ylämyllyn kirjasto (Laavupolku 2) sijaitsevat puolestaan koulujen yhteydessä. Koulukirjastoillakin on Liperissä pitkä historia: parhaimmillaan Liperin alueella lukuhaluisia lapsia ja nuoria palveli yleisten kirjastojen lisäksi lähes kaksikymmentä koulukirjastoa.
Sonja on Liperin kunnan hankeasiantuntija, jolla on aina keskeneräinen kirja (tai pari) kädenojennuksen päässä.
